Katumuksen kyinen koura

Syvälle iskee
Säälin terä
Raiskatun vihansa kylvää
Haudattuna lakeuksiin

Tahratun sielunsa hylkää
Uhraa viattomuuden
Kipeästi hakkaa
Ruoskat ajattomuuden

Kenen puolesta kuolet
Kenen puolesta kuolet
Kiihkosta hetken hurman
Muiston muistan elämän turhan
Ylistetyn armomurhan

Ei henkesi lepää
Kauas kantaa kaipuu
Katumuksen kyinen koura
Sydäntäsi kivittää

Ei surmatta laske
Vaan manalle saattaa
Rukouksiinsa tukehtuu
Veripellon pientareella