Et itkeä saa argentiina

en tiedä kuinka sen kertosin
ehkä kummeksut tunteita niin,
että vieläkin kaipaan rakkauttasi
epäilet varmaan
vaikka asuni on kuin prinsessan
olen edelleen se tyttönen
jonka kerran sait hämmentymään
jokin pakotti sen, että muutuin niin
sitä kestänyt en kauempaa
tahdoin auringon valoon, takapihoilta pois

irtauduin lentoon
kokemuksesta toiseen ryntäilin
se ei huvittanut laisinkaan
sen olin kai arvannutkin

et itkeä saa argentiina
en sinusta luovu koskaan
jos sorruin moniin mielettömyyksiin
sanani pidin (sanani pidin)
voit luottaa minuun (voit luottaa minuun)

mitä rikkauteen tulee ja maineeseen
tahtomattani ne sain
vaikka niitä vain näytinkin janoavan
ne vievät harhaan
eivät mitään anna lupaavat vain
nyt vasta sain tarkoituksen
vastaathan rakkauteeni