Olavi uusivirta

Lapsuuden loppu

Olavi uusivirta

Katso siipi taipuu, perhonen putoaa.
Pohjaton kaipuu, ihmisen.
Kaikki päättyy toisin, lapsuus jää eiliseen.
Uskoisin jos voisin, ihmiseen.

Maa loistaa yön kultaa.

Ja me kuunnellaan tuulten kuiskintaa,
kaipausta suureen maailmaan.
Kuunnellaan puiden huminaa.
Leffan jälkeen mennään nukkumaan.

Postikortti kuusta, perhoset -historiaa.
Muisto toukokuusta, katoaa.

Äiti maa, mun huutaa. (Tuulten mukana lennän pois.)

Ja me kuunnellaan tuulten kuiskintaa,
kaipausta suuren maailmaan.
Kuunnellaan puiden huminaa.
Leffan jälkeen mennään nukkumaan.

Encontrou algum erro na letra? Por favor envie uma correção clicando aqui!