Piiloon
UniikkiJa sen luo pääty vaikka tyttö kuinka empi
Mitä tapahtu, ei oikeen muista sitä
Loppuillast filmi poikki eikä oikeen muista mitään
Ainoo varma et neitsyyden menetti
Nyt matka kohti lähimpää apteekkii
Katumuspillereit, tädeilt kysyvii katseit
Yks tokasee "voi nää nykyajan lapset"
Silti raskaustestis on viivoi kaksi
Ja päätös abortist tekee olon vaan pahemmaks
Viikon pääst asettuu sairaalan pedille
Ypöyksin, ei uskalla kertoo vanhemmilleen
Nyt jo ikävöI sitä lasta
Ois sitä halunnut rakastaa ja nähä ku se kasvaa
Mut tiina viistoist, itekin lapsi vasta
Itkenein silmin kattoo sairaalan ikkunasta
Pakko päästä piiloon
Sinne itseni hukkaan
Mä hukkaan
Sulkeudun pieneen nurkkaan
Pakko päästä piiloon
Sinne itseni hukkaan
Ja huomaan
Näin vahva en ole ollut koskaan
Taas uus aamu
Taas naama mustelmilla
Nainen miettii millä helvetillä tää taas meni sillai
Just niinku toissapäivänä
Ku se äijä meni yhelle
Kyl tietää miten siin käy
Tsekkaa peiliin ja taas sama näky
Lisää meikkii ettei musta silmä näy
Ain lupaa et vika kerta ku suuttuu
Mut kokemus kertoo ettei mikään tuu muuttuun
Miettii miksei kaikki voi olla ku ennenki
Muistelee niit lahjoi, halauksii, suudelmii
Mut vaik pitäis mieles sen kaiken hyvän
Niin murtunut sydän on kans turtunut sydän
Lasit hajal, lattia verisen
Lapsi oven raos itkee hysteerisen
Tehtävä päätös molempien kohtalosta
Sanna lähtee laps sylis eikä palaa enää koskaan
Pakko päästä piiloon
Sinne itseni hukkaan
Mä hukkaan
Sulkeudun pieneen nurkkaan
Pakko päästä piiloon
Sinne itseni hukkaan
Ja huomaan
Näin vahva en ole ollut koskaan
Vaik tuntuis et sust ei välitä ketään
Älä usko sitä kyl sustakin välitetään
Välil sattuu, ja tuntuu hirveelt
Mut kaikki meist tekee tääl virheit
Vaik tuntuis et sust ei välitä ketään
Älä usko sitä kyl sustakin välitetään
Välil sattuu, ja tuntuu hirveelt
Mut kaikki meist tekee tääl virheit
Pakko päästä piiloon
Sinne itseni hukkaan
Mä hukkaan
Sulkeudun pieneen nurkkaan
Pakko päästä piiloon
Sinne itseni hukkaan
Ja huomaan
Näin vahva en ole ollut koskaan
E cria-se um fim, mesmo que a menina mais
Que eventos não lembro oikeen
Loppuillast filme cruz oikeen não se lembra de nada
Minha única certeza de que você perdeu a virgindade
Agora, a viagem para a farmácia mais próxima
Katumuspillereit, tädeilt kysyvii katseit
Tokasee Unit "as crianças podem naa hoje"
No entanto raskaustestis chocou dois
E a decisão de abortista faz você se sentir, mas pahemmaks
Hospitalar PAAST semana resolve na cama
Sozinho, não tem medo de contar a seus pais
Agora temos tempo para os filhos
Adoraria isso e quero ver a merda causar-lhe a crescer
Mas tiina viistoist, itekin criança até
Itkenein olhos estão olhando para a janela do hospital
Forçado a esconder
Há desperdício de mim
Perdi
Perto de um pequeno canto do
Forçado a esconder
Há desperdício de mim
E eu acho
Quão forte eu nunca estive
Manhã novamente neo
Rosto, machucado
Pensamento da mulher que o inferno MPLIANCEWITH novamente foi sillai
Assim como o dia antes de ontem
Ku é esse cara foi yhelle
Kyl sabe visita como TERCEIRO
Confira no espelho, e novamente a mesma visão
Adicionar meikkii que olho negro visível
Ai não promete tempo culpa eu fico com raiva
Mas a experiência diz-nos que não há nada Venha muuttuun
Pensando por que não podem ser descritos ennenki
Relembrando doações NIIT, abraços, beijos,
Mas mesmo se eu me importo tudo é bom
E um coração partido é insensível com o coração
Óculos dispersos, andar sangrenta
Criança Raos a porta chorando histericamente
Tomar uma decisão sobre o destino dos dois
Sanna deixa voltas em seus braços, para nunca mais voltar
Forçado a esconder
Há desperdício de mim
Perdi
Perto de um pequeno canto do
Forçado a esconder
Há desperdício de mim
E eu acho
Quão forte eu nunca estive
Apesar de você não se sentir à Sust não se preocupa com ninguém
Não acredito nisso sustakin frio passou
Entre mágoas e sente hirveelt
Mas todos nós cometemos erros aqui
Apesar de você não se sentir à Sust não se preocupa com ninguém
Não acredito nisso sustakin frio passou
Entre mágoas e sente hirveelt
Mas todos nós cometemos erros aqui
Forçado a esconder
Há desperdício de mim
Perdi
Perto de um pequeno canto do
Forçado a esconder
Há desperdício de mim
E eu acho
Quão forte eu nunca estive