Eksynyt marjastaja

Sangon väriä en enää tunnista
Sangon pohja on jo marjoista tumma
Valo kovalla maalla heti suon takana
Ne selät kylmässä kasvot hiessä tulilla
Hirviporukka ilman liivejä
Ruukku kiertää ringissä
Selkien takana maatuva pimeä
Jäähtyvä saalis ei sanele tunteita
Saalista ei ole tai on vasta aamulla

Aikaista on jakaa salaisuus
Myöhäistä on kiistää osallisuus

Valon piiriin ilmestyin
En salaa
Ne teki tilaa
Ruukun otin tekemättä valaa
Esitin eksynyttä marjastajaa
Yksi vahvensi puukolla kuviota kelossa
Ja odotti olenko lopussa
Ei kuunnellut oliko minulla asiaa

Löytyi mitä kukin tonki repustaan
Arvasin mikä piiloon sinne vielä jäi
Palasin kohtaan mistä valon näin
Nukuin uudelleen herättyäni laukaukseen

Myöhäistä on jakaa salaisuus
Sellaista on tosi uskollisuus

Suo ei kantavansa vanno
Vesi ei laske moniko ui
Tilaisuutta tuli etsii
Koira on viimeinen joka jotenkin tottelee
Reppu painoi ja odotukset
Purukumia söin ja muuraimet
Liekin päivällä näkymätön kuumin seutu
On pimeän tiheää

Seurassa on kotoista muualla paitsi kotona
Ja nyt siinä tulilla veren haju tuulen alla voimistuu
Ja salaisuus valmistuu