Arttu wiskari

Torstai

Arttu wiskari
Näissä savuisissa baareissa oon elämäni kivijalan valanut
Ja rahaa tässä touhussa on kivitalon verran jo palanut
En silti kadu hetkeäkään, täällä voit luottaa ystävään
Jos rahat loppuu piikki auki jätetään

Näissä savuisissa baareissa oon elämäni naisetkin tavannut
Ja heistä kauniimpien kanssa Hietsun rantaan kesäöisin karannut
En silti kadu retkeäkään, tavatessa aina hymyillään
Mut vuodet vierineet jätti nurkkapöytään yksinään

Eihän kukaan voi rakastaa vanhaa miestä niin juotua
Tuskin kukaan ees arkkua kantaa hänen kuoltua
Ei naiset selväpäiset lähde matkaan iltaisin
Köyhät ja yksinäiset haudataan Torstaisin

Näissä savuisissa baareissa oon elämäni tappelutkin ottanut
Mut tiilenpäiden lukumäärän lasinpohjaan visusti unohtanut
En pysty mennyttä muuttamaan, pakko jatkaa on kulkuaan
Mutta toivon että itse pystyt parempaan

Eihän kukaan voi rakastaa vanhaa miestä niin juotua
Tuskin kukaan ees arkkua kantaa hänen kuoltua
Ei naiset selväpäiset lähde matkaan iltaisin
Köyhät ja yksinäiset haudataan Torstaisin

Encontrou algum erro na letra? Por favor envie uma correção clicando aqui!