Keltaisessa talossa

tie vie kiemurtelee taloon keltaiseen
mäen päältä hylättynä se mua katselee
villiintynyttä puutarhaansa vartioi
sammaloituneet vanhat omenapuut
sikin sokin pitkin pihamaata lojuu romua
ruosteisia kärrynpyöriä ja aidankappaleita
ihan yhtä lailla epäjärjestyksessä
on ajatukset mun pääni sisällä

kalpeankauniina sunnuntaiaamuna
mietin taas miten kaikki ois voinut olla
koinsyömiä verhoja tuuli riepottaa
keltaisessa talossa

joskus kauan sitten tähän aikaan vuodesta
söi herrasväki aamiastaan kuistilla
puutarhassansa silloin lapset juoksivat
nyt tie on nurmettunut, rikki ikkunat

kalpean kauniina sunnuntaiaamuna
kun valo tulvii sisään noista ikkunoista
ja koin syömiä verhoja tuuli riepottaa
keltaisessa talossa
keltaisessa talossa
ja mä toivon vaan
et voitais uudestaan
ja mä toivon vaan
et voitais uudestaan
alusta aloittaa
keltaisessa talossa
keltaisessa talossa