Näin käy taas päälleni yö
kun sudet lampaita syö
ja pienet pirut nurkissani pihisee
Yö peilin eteeni tuo
ja näen silmäni nuo
Kyllä susi aina suden tuntee
kun sudet lampaita syö
ja pienet pirut nurkissani pihisee
Yö peilin eteeni tuo
ja näen silmäni nuo
Kyllä susi aina suden tuntee
Seinilläni varjot
jälleen hiljaa huohottaa
Tummat siivet mua syliin kutsuu taas
Silti polvistua en tahdo
Vielä antaudu en
ennenkuin kynä tai mies katkeaa
Ja kun sä olet liian ylpee
etkä osaa luovuttaa
sun täytyy loppuun asti aina yrittää
Ehkä jonain yönä vielä kaiken selvemmin sä näät
kunhan silmäsi tottuu vain
tähän hämärään
Tämä ruumis on kuin talo
joka hiljaa lahoaa
Lauta laudalta sen seinät revitään
Joko antanut on kaiken
Joko rivi viimeinen
tänä yönä tälle paperille jää
Oi jumalani
miksi niin levottoman teit
miksi laitoit yksin myrskyyn kulkemaan
annoit kynän, annoit käden, annoit tyhjän paperin
joka sokealta vaatii sanoja
Ja kun sä olet liian ylpee
etkä osaa luovuttaa
sun täytyy loppuun asti aina yrittää
Ehkä jonain yönä vielä kaiken selvemmin sä näät
kunhan silmäsi tottuu vain
tähän hämärään
Niin jatkuu jäätävä yö
ja silti pistettä en lyö
vaikka sudet vain jatkaa juhliaan
Ja kun silmiin suoraan katsoo
kasvoja kalpeita
tiedän yö taas lähempänä kuolemaa
Ja kun sä olet liian ylpee
etkä osaa luovuttaa
sun täytyy loppuun asti aina yrittää
Ehkä jonain yönä vielä kaiken selvemmin sä näät
kunhan silmäsi tottuu vain
tähän hämärään
Encontrou algum erro na letra? Por favor envie uma correção clicando aqui!