I raina: metsä koskematon

Luonnonlapsi emonsa helmaan hakeutuu
Toinen maatuen, paikoilleen kaatuen

Jäädä ei voi aloilleen
Pihkankatkuiset kuusikot kutsuen!

Kuin metsä tuntematon voi miehen viedä
Saa metsä koskematon miehestä eläimen
Matkan määränpää ei löydy vielä täältäkään

Villi luonto villiä kutsuu
Pedon vaistot herättää
Saalistaja ihmisessä

Luonnonlapsi emonsa helmaan käpertyy
Halii neulaspeitteen omakseen käpertyy

Juurakot, kuusikot, ihmislasta tuudittaa
Ja vastahan matka on alkanut